Valo tulee! Näytelmä 1:ssä näytöksessä

The Project Gutenberg EBook of Valo tulee!, by Maria Ramstedt This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org Title: Valo tulee! Nðytelmð 1:ssð nðyt—ksessð Author: Maria Ramstedt Release Date: April 26, 2011 [EBook #35970] Language: Finnish Character set encoding: ISO-8859-1 *** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALO TULEE! *** Produced by Tapio Riikonen VALO TULEE! Nðytelmð 1:ssð nðyt—ksessð Kirj. MARTTI HUMU [oik. Maria Ramstedt] Helsingissð, 1896, G. W. Edlund kustantaja. Helsingissð, J. C. Frenckell ja Poika, 1896. HENKILøT: _Teofilus Klimmi_, entinen kðrðjðkirjuri. _Elvira_, hðnen vaimonsa. _Stella_, heidðn tyttðrensð. _Rouva Telje_. _Hessu_, piikatytt—. Avara huone, perðllð ja oikeaLLa ovi. Vasemmalla akkuna, sen alla p—ytð; puukansi sohva. Kangaspuut. Leipomauuni, sen edessð hella, jolla kiehuu kahvikattila. Kaikki siistið, mutta osoittaa k—yhyyttð. HESSU (puhaltaa tulta hellan alla). Hyvðnen aika! Ketðhðn sitð nyt odotetaan jouluksi tðnne? Kuinka ovat salaperðisið olevinaan: jouluvieraita, jouluvieraita! Vaan ðlðs huoli: kyllð niistð vieraista minð, Heikkilðn Hessu selvðn otan! Niin tein kesðllðkin: ei laisinkaan minulle virketty ketð tulee, niinkuin minð en olisi sitð tiennyt! -- Sulhanen se lienee nytkin -- kukas muu! Ja nyt se taas alkaa lainaileminen: voi tokkiisa! -- Kuhan nuo kenkðni nyt edes yli joulupyhðin kestðisivðt, (katselee niitð) mutta voipas sinun tallukka! Eik—s vaan tuossa jo olekkin aika aukko, on sitð aika halkeama aivan! Tella ry—kkinðn kengðtkððn eivðt sovi, jos noita joskus jalkaani iltasilla pistðisinkin, hðn kun nyt kulkee pienissð kesðkengissððn -- nðtti nðet olla pitðð! (puhaltaa). Hei vaan onnellisten elðmðtð. Toista se on meidðn meikðlðisten! Ohoi vaan! ELVIRA (tulee oikealta). No eik—s ne nyt ikinð tahdo palaa nuo siunatut puut? Koeta nyt puhaltaa oikein. Herra tahtoo kahvia. HESSU. Hm! sanoi Haikolan Matti kun hanhia tappoi. Kaikki keuhkoni olen uuvuksiin puhaltanut aivan; eikð nuo puut sittenkððn pala kun ovat niin mðrkið ja lahoja, jottaha. ELVIRA. Pitðð puut tuoda aina iltasella sisððn, aamulla ne ovat sitten ihan kuivat palamaan. Sinð nyt et milloinkaan muista mitððn, saa sata kertaa muistuttaa. HESSU. Tðstð puoleen ei huoli rouvan ollenkaaan muistuttaa enððn. Viimeisen laholaudan nyt liiterissð juuri pirstaleiksi panin. Eikð tuo nyt tahdo palaa tuokaan, itkee vaan ja valittaa, kovaa kohtaloaan uikuttaa! -- (puhaltaa). Pala, pala, siell' on lðmmin ollaksesi: sinne ne on muutkin menneet, kaimasi kaikki kulkeneet, iltavirttð suhisseet! ELVIRA. Kuinka se on nðsðviisas olevinaan vielð. Joudu nyt kiireesti pesemððn ruokasalin laattiata; meille tulee nyt jouluvieraita ja kaikki paikat pitðð siksi olla puhtaat, muista se. HESSU. Yhtð puhtaat kun ruoka-aitta ja puuliiterikin jo ovat -- -- ELVIRA. Anna niiden olla, ethðn sinð niitð ennenkððn ole tðyteen ahdannut. Kyllð niistð muut huolen pitðð. Mene vaan pesemððn ruokasalin laattiata. HESSU (panee suuren rievun eteensð). Heti vaan, niin kun tuulessa kuiva nahka! Mutta tupakka panna pitðð, vaikka ois jalka avannossa! -- Kas nðin vaan! (ottaa ðmpðrin). ELVIRA. Ei, ðlð sitð astiata ota, onhan niitð nyt laattian pesu-astioita muitakin. HESSU (seisahtuu). Jottako olisi? Missðs niitð nyt sðilytetððn sitte? Viimeisen pytynpohjan rouva eilen polttti perunakattilan alla. -- (Menee). ELVIRA. Mene, mene nyt mokomakin! Kaikki astiat antaa karsinoitua. Tietysti ne sitten saa polttaa tarpeen tullessa. Voi, voi, voi! (raapii korvallistaan). TEOFILUS (paitahihasillaan). No, joko se kahvi alkaa olla valmista viimeinkin? Tðssð olen nyt jo tðtð ðkkivððrðð imeksinyt koko aamun! Hyi! mitenkð se hiukookin vielð. ELVIRA (puhaltelee). Jo kiehuu kohtsillððn. (Asettelee p—ydðlle kuppeja). Kuules Teffi -- -- -- TEOFILUS. No, mitðs nyt mariset taas, Elvira? ELVIRA. Kuinka oletkin ystðvðllinen. Ei voi sanaakaan lausua, kaikki on vaan marinata! Aina sama sðvel sinun virressðsi. TEOFILUS. Niin on sinunkin virressðsi. Tðtð ei ole, tuota hanki, sitð osta ja niin edespðin, aina vaan samaa nuottia. ELVIRA. Kaikkia muuta pitððkin aina muistuttaa hankkimaan, paitsi tupakkia: sitð on runsaasti kaikki nurkat, p—ydðt, hyllyt, laattiat ihan tðynnð: tuhkana, tupakkina ja katon rajaan asti savunakin. TEOFILUS. Mitð saakuria se sinua, enemmðn kuin muitakaan liikuttaa? Ei sen vertaa saisi olla ihmisellð virvoitusta, kun piipullinen tupakkia? ELVIRA. Eipðs minullakaan ole: ei tupakkia, ei edes piippuakaan. Eikð kukaan hottentotti kysele: mikð minua hiukankaan virvoittaisi. Ei mar kukaan! TEOFILUS. Sitð vielð nðet puuttuu! Sinð juot kahvia minkð kerkiðt, pðivðt pððstððn, aamusta iltaan. ELVIRA. Sitð sanaa vielð puuttui, ja se on tuhannen vale! Joisinko minð enemmðn kahvia kuin muutkaan? Pððllimðiset palat panen talon muulle vðelle ja jos mitð jðð, se on jakajan osa. Niin on aina tðssð talossa ollut, hamasta siitð asti kun tðhðn apeaaan kotiin jalkani asetin! Toista oli Hynnis-vainaja: ai, aijai, siinð oli mies, siinð Hynnisessð, ei hðn joutanut kyselemððn, mitð minð marisen. Ennenkuin suutani ehdin avata, oli hðn aitat ja liiterit ahdannut tðp—-tðyteen kaikenlaisella, mitð taloudessa tarvittiin; vaan tðssð talossa on minun osani aina ollut vðhin. (Kaataa kahvia). TEOFILUS (juo). Se on tietty, se. Tuota olen nyt saanut kuulla kokonaista kaksikymmentð vuotta. Mitðs saakuria sinð, suuren Tuorlan-hovin rikkaaksi mainittu neito Elvira Pajula, rupesit vaimokseni tulemaan -- kun se Hynninen niin hyvð oli? ELVIRA (kylmðsti). Kuka sinua oikein tunsi perin pohjin. Etkð sinð silloin viinan tilkkaakaan maistanut, entðs nyt? -- Nenðsikin on kaiken muun karvanen, mutt'ei nenðn! TEOFILUS. Anna sen olla! Ei siitð vaaraa, sanon sinulle! ELVIRA. Kukas tuota liikuttaakaan? Mokomatakin koristusta (juo) vaan eihðn silmð osaa vie! TEOFILUS. Oletko ððnettð -- tahi -- -- ELVIRA. Mitð? mitð sitten? Sinðk— tohtisit? TEOFILUS. En lupaa kysy keltððn, ennestððnhðn tuon jo tiedðt. ELVIRA. álð luulekkaan! Tðss' on kova kovaa vastaan, sanoi Puumalan mies, katkaisi kanan kaulan. TEOFILUS. Kas pentelettð! Ennen saa vuoren halki, kun eukon suun kiinni. (Nousee). Joko vaikenet? ELVIRA (nousee, seisovat vastakkain). Noo-o! TEOFILUS. Kas vain, kuin olet urhoollinen! Purasekkas! ELVIRA (kaataa toisen kupin). Juo kahvia nyt ja hanki sitten puita. Ei ole meillð enððn tikkuakaan. TEOFILUS (istuu). Hanki itse. Mistð minð ne rahat nyt sieppaan. Luuletkos ettð minulla on rahat hyllyllð, kun Hynnis-vainajalla ennenmuinoin sinun tuhlataksesi? ELVIRA. Hynnisellð oli. -- Siinð olikin toinen mies kuin sinð -- ihan toista sorttia! Ei hðn aamusta alkaen iltaan saakka piipuntynkð suussa joutanutkaan istumaan, niinkuin muutama laiskiainen, jonka jalat ovat maahan juuttuneet, joka pðivð tekee! TEOFILUS (kðy sohvalle pitkðlleen). Ei, tðtð elðmðtð ei kestð mikððn! ei voi kðrsið kukaan! (karkaa pystyyn). Ole edes kerran vaiti! ELVIRA (kylmðsti). Hanki puita, hanki puita, sitten en virka sinulle tuon enempðð. (Osoittaa oikealla kðdellð vasemman kðden sormien ylðniveltð). TEOFILUS. Mutta johan sen kuulit, ett'en voi hankkia puita! Minulla ei ole rahaa eikð mitððn keinoa, millð voisin niitð saada. ELVIRA. Miehen pitðð tietðð keinot. Mene ty—h—n. TEOFILUS. Mihin ty—h—n? Anna, niin teen. Kerjððmðllð olen ty—tð kerjðnnyt, mutta en saa mistððn. ELVIRA. Miehen pitðð hankkia ty—tð. Saa vaan puut kotiin, Stellan sulhanen saapuu ehkð jo tðnððn tðnne joulua viettðmððn ja kaunis kunnia, jos hðn saa tietðð asemamme: antaa vielð Stellalle reppuset. Sitten on taaskin kaikkien kielikellojen torvet rðmpðttðmðssð. (Itkee). Muistat kyllð miten viime kerralla kðvi kun Anshelm lðhetti Stellan sormuksen takaisin. TEOFILUS. Vielðk— siitð konnasta kehtaat puhuakaan? Tðmð sulhanen on ihan toista maata mies. Ei hðn Stellalle anna reppuja ikinððn. ELVIRA. Niin sitð silloinkin luultiin. Mutta kokemus nðytti toista. -- Hanki puut. Meidðn tulee osoittautua parhaimmassa valossa. Hanki puut. TEOFILUS. Mitð niitð niin paljon sitte —kytetððnkin aamusta iltaan, Sinulla on aina leipomiset ja paistamiset ja ryykkððmiset ja prykððmiset yhtenððn. ELVIRA. Niin pitðð ollakin. Onkos mielesi siitð apea. Pitðisi nyt joulua ja sulhasta ottaa vastaan kun mitðkin kerjðlðistð ikððn. Ei mar, toista oli Hynnis-vainaja -- -- -- TEOFILUS. Hðn jðtti rahoja jðlelleenkin kaikeksi onnettomuudeksi. Luuletko ettð muutoin olisin sinusta huolinutkaan vaimokseni? Jopa nyt. ELVIRA. Toista nuottia silloin veisasit. Sanoithan ettð olit minuun niin pikiintynyt ettet hetkeðkððn rahojani muistanut. Rakastit ainoastaan ihmistðni -- et rahojani, niin silloin sanoit. TEOFILUS. Milloin minð olisin semmoista h—pissyt? Olet liiaksi hyvð, ettð sinusta voisi pitðð. ELVIRA. Vaikkapa olisin ollut kuinka ilkeð hyvðnsð, oli silloin kehyksenðni rahojeni kirkkaat puitteet. Eik— liene ollut niin? Nyt on se kehys kulunut aikoja sitten pois, olen tullut ramuksi rojujen sekaan. TEOFILUS. Joko olet ððnettð? ályðtk—? ELVIRA. Hanki puita, hanki puita, hanki puita. Sulhanen tulee taloon ja mitðs silloin poltetaan? TEOFILUS. Pistð sormesi pannun alle. Kun saat rahaa kahviin, ylettyy sitð puihinkin. ELVIRA. Semmoinen sinð aina olet. Jos tohtisit pistðisit minutkin uuniin. Voi, voi ja sulhanenkin jo tðnððn tulee. TEOFILUS. Anna tulla, mitðs sitð voivottelet? Tulee sulho, tuokoon lðmp—ðkin. (Nauraa). ELVIRA. Hyi, kuinka katala mies sinð kumminkin olet. Etk—s muista viime kerralla kun hðn tarjosi sinulle satamarkkasta, mitð teit? TEOFILUS. Viskasin sen laattialle. Sen tein ja niin tekisin nytkin aivan samalla tavalla. ELVIRA. Kaunis kunnia! Kaunis appi-isð! TEOFILUS. Eik— hðn ole jo yllinkyllin Stellalle lahjoittanut kaikenlaista? Laskeppas yhteen kaikki, eik—hðn summa nouse satoihin jo? -- ELVIRA (ylpeðsti). Kelle hðnen sitten pitðisi lahjoja antaa, jos ei omalle morsiamellensa? Vaan kulta rannerengasta ja kallista kultakððtyð ei voi uuniin panna eikð p—ydðlle ruuaksi asettaa. -- Voi, voi kun hðn nyt taas nðkee tðmðn k—yhyyden! -- Kesðllð panin pantiksi kaiken, minkð voin, enkð vielðkððn ole jaksanut niitð lunastaa -- ja nyt -- -- TEOFILUS. Saan ty—tð, lunastat kyllð. -- Mitð sitten jos nðkee? Pðinvastoin minð hðnelle kaiken rehellisesti aion kertoa -- -- -- ELVIRA (kiljahtaa). Ole jo! Voi, voi sitten sinð vasta kaunista saat aikaan! Sðret lapsemme tulevaisuuden jðrkinððn. (Itkee). TEOFILUS. Jos hðnen rakkautensa sðrkeytyy niin vðhðllð, no sðrkyk——n sitte vain! Ei siitð vaaraa! Jos minullekin joku ystðvð olisi ajoissa kertonut sinun tuhansiesi perijuurta -- -- niin -- -- -- ELVIRA. Jotka sinð tuhlasit, senkin -- -- (ðnkyttðð). Nyt vielð lapsemme tulevaisuuden sðrkisit! Ole vaan hankkimatta puita -- kyllð minð itsekin niistð huolen pidðn, onkos nðet ensikerta! -- -- -- TEOFILUS. Parasta on kun lðhden tieheni mokomankin marisijan tienovilta -- -- vaikka suoraan -- -- (mumisee itsekseen ja pukeutuu, menee ulos). ELVIRA (hðnen jðlkeensð). álð nðytð kotiin naamaasi ennenkuin puita hankit! -- HESSU (punaisena tuo ðmpðrin ja rievut). No nyt on siellð kyllð siisti. Passaa nyt vieraiden tulla. Laattia on kirkas ja paistaa kun jðrven sileð selkð talvispðivðn auringon valossa. ELVIRA (kaataa poroja). Juo nyt Hessu kahvia. Sitten otat ðmpðrin ja kðyt sialle hiukan ruokaa hankkimassa. HESSU (huuhtoo kðsiððn). Eik—s se rouva sitð sikaa jo hðvitð poiskin, nyt kun joulukin jo tulee? ELVIRA. Tietysti, tietysti, mistð sitð joulukinkkua sitten saataisiin? Huomen aamuna pistetððn naku suolaan. HESSU. Nyt kun jouluvieraitakin tulee, saanko minðkin sitten palkkani? ELVIRA (peljðstyneenð). Koko vuosipalkanko nyt jo tahdot? HESSU. Niin nðhkððs rouva tuota (osoittaa kenkððnsð). Eik—s oikein ammota jo aikalailla? Koko palkan pyytðisin kðteeni. Jos on puutos leivðstð, saa tarjota seivðstð, sekð vetðð esiliinaa tiukemmalle, mutta kengðt, -- aijaijai! (heiluttaa ruumistaan). ELVIRA. Puolet, viisi markkaa, saat sitte joulu-pyhðin jðlkeen. Mutta joudu nyt, joudu. Ei pidð nakulle paljon hankkia -- senverran vaan, ettð hengissð huomiseen pysyy. -- Pyydð samalla Kuivalaiskalta niitð kaalin lehtien tðhteitð ja tuo kaikki kotiin, mutta joutuin! HESSU (juo). Joutuin, sanoi Íldermanni, pisti riihen tuleen! (menee). ELVIRA (huokaa). Kuinka paljon k—yhðn ihmisen tulee kðrsið puutosta, sitð ei arvaa moni, joka istuu huoletonna keinutuolissansa piikojansa komennellen. Ihan kuin tuo Kuivalaiskakin tuossa naapurissa marisee ja yhð riitelee koko pðivðt piikansa kanssa. Mokomakin kauppiaan rouva -- itsekin oli ennen piikana, mutt'ei nyt sitð enððn muista ollenkaan: kuin kissasta tulee karhu on se aika p—p—! Ja kun tohtori kielsi hðntð tuonnottain ky—kissð riitelemðstð, kutsuu hðn nyt piikansa saliin ja pauhaa niin, ettð karsta katolta karisee! Se on paljon terveellisempðð kun saa salissa oikein pauhata. Ei, ei ne rikkaat osaa aavistaa k—yhðn ihmisen kðrsimyksið ollenkaan! En minðkððn ennen vanhaan osannut luulla ettð elðmð on tðllaista! Voi jos joku olisi minulle siitð sanonut silloin kun isðni avarassa Tuorlan hovissa huoletonna kðyskentelin koko kodin ilona ja lemmittynð! Ja sitten -- kun Hynninen osti koko tilan -- voi Hynnis-vainaja! Siinð oli mies kuitenkin siinð vainajassa, vaikka hðn ei ollutkaan mitððn korkeita kouluja kðynyt! Mutta sitten kun tðlle vaimoksi rupesin: tyhjð olj tupa tultuain, autio avattuain! (kuuluu kopinaa ovelta). No kukas siellð nyt taas tulla kopsii? -- Ei saa edes noilta vierailtakaan rauhaa, mokomassakin kestikievarissa. (Menee ovelle, ðreðsti). Noh, kukas siellð? -- ROUVA TELJE. Hyvð pðivð taloon! Miten tððllð nyt jaksetaan? ELVIRA (Ly— Kðdet yhteen). No jopas sinun tokkiisa! Hyvðnen aika! Tulee mies meren takainen, ei tule turpehen alainen. Tervetuloa, rouva Telje! (riisuu vieraan turkkia ja hymyilee kohteliaasti kumarrellen). ROUVA TELJE. Ei olisi minulla aikaa viipyð ollenkaan! Sivumennen minð vaan pistðysin katsomaan, mitenkð Stelia edistyy pitsieni kanssa. Tahtoisin niitð lahjoittaa joulupukin kuletettaviksi. ELVIRA. Rouva insen——rskð on nyt niin hyvð kðy sisððn vaan. -- Stella on pitðnyt semmoista kiirettð, ei ole joutanut paljon nukkumaankaan -- ihan on nððntymðssð poloinen. ROUVA TELJE. No kellðs nyt ei olisi kiireitð! Nðin joulun edellð! Meidðnkin talossa on parhaillaan insen——rillð omat apulaisensa, minulla sitte, paitsi piikoja, toinen pðivðlðinen kutoo mattokangasta, toinen leipoo joululeivoksia. Ja kova on kiire ihan jok'ainoalla. ELVIRA. Olkaa niin hyvð, rouva insen——rskð, suvaitkaatte kðydð tðnne kamariin. Kahvi joutuu paikalla ja jo Stellakin luultavasti pian saapuu kotia. ROUVA TELJE. Ei mihinkððn puuhaan minun tðhteni, rouva Klimmi, minð pyydðn. Olen juonut kahvia; mutta jos saisin nðhdð niitð pitsið, olisin hyvin iloinen. ELVIRA. Olkaa niin hyvð, tðnne nðin! (avaa oven). Suokaatte anteeksi, kun ei huoneetkaan ole oikein korjuussa vielð! (kiekailevat ovessa). ROUVA TELJE. Eihðn mitð -- minð -- tulin niin epðsuotuisaan aikaan, Suokaatte anteeksi, rouva Klimmi! (menee edellð viimeinkin). HESSU (kantaa kaalinlehtið). No niin Hessu, pitðð nyt olla silmðt sirkeinð, korvat virkeinð, hyppysillð kova kiire, jaloista ei tolkkuakaan! Nyt tulee jouluvieraita! (huomaa turkin). Mutta ðlðpðs huoli -- -- niitð onkin jo tððllð! -- Naisvðen nuttu! no nyt taas kahvinkeittoon! Anna nyt Hessu nðkyð, ettð sull' on jalat alla -- menen vaikka nakulle seuraa pitðmððn sikolððt -- -- ELVIRA (s—p—ttðð ovella). Hessu! saitko sinð niitð nakun purtavia? Mihin nyt on meno taaskin? Sissoo, laita tulta! sukkelaan kahvikannu tulelle. Tahi anna minð laitan tulta, juokse sinð Kuivalaiskalta vðhðn lainaksi sokeria ja yksi leipð, tuo samalla leipurista 25 pennin edestð vaikka tipoja. He! tuossa on raha. (Kaivaa nenðliinan kolkasta). HESSU. Vaan jos se Kuivalaiska ei antaisi sokeria, tuonko sittenki tipusia? ELVIRA. Taaskin kyselet siinð! Sano ettð paikalla laina maksetaan kun vaan Stellary—kkinð kotiin joutuu. Kyllð hðn antaa, puhu vaan kauniisti kahdenkesken! (etsii vanhan korin, sðrkee sen, laittaa tulta). HESSU (ovessa). No nyt siis jalat selkððn, sokeria, leipð ja tipusia! Joko menen, vai vielðk— muuta on asiata? ELVIRA. Ei mitððn! Mene vaan joutuin! HESSU. Joutuin, joutuin kun Kiiskis vainaan rampa hevonen! Kyllð kiirehdin, siksi kun se kahvikin joutuu mokomalla laholaudalla. Hei nyt mentiin! (menee) ELVIRA. Nyt hðnen vielð piti jððdð siihen istumaan -- mokomakin kahvinvaivanen! Saappas nyt tulta palamaan siinð, ei ole sytykkettð ei muuta! (raapii pððtððn, koppaa p—yytðlaatikosta vanhoja sanomalehtið, sytyttðð niitð). On tðmð nyt oikea kestinaika, tðmð! Ihan jo pððtð huimaa! Eikð sieltð tule tuo Stellakaan kotia jo, minne menee, sinne jðð istumaan kun kala verkkoon. ROUVA TELJE (tulee). Suokaatte anteeksi, en nyt malta enððn odottaa. Lyhyet pðivðt nðhkððs! Kiitos niistð villakutouksista, jotka Stella lðhetti, ne olivat niin oivallisesti tehdyt! Jos Stella voisi kðydð iltapðivðllð tuomassa niitð pitsið kotiini, olisin minð hyvin iloinen! Tuossa on hðnelle rahat kutouksista. álkððtte pahastuko, jos tðssð annan ne teille. (Antaa setelin). ELVIRA. Se on ihan sama kelle! Kiitoksia paljon! Stella ei mitenkððn jouda tðnð iltana tulemaan. Hðn odottaa sulhoansa, joka tulee luoksemme joululomaansa viettðmððn! ROUVA TELJE (pukeutuu, Elvira auttaa). No sehðn tulee oikein hauskaa kun saatte niin toivotun vieraan! Joulu tulee ikððnkuin kaksinkertaiseksi juhlaksi silloin. Milloinka hððt vietetððn, ðlkðð pahastuko uteliaisuuttani? -- ELVIRA. Kevððllð vasta, pððsiðisen jðlkeen. Emme muuten mitenkððn ennðtð laittaa morsiusvaatteita kuntoon! Niin on paljon tehtðvðð! Kaikki on alusta alkain ommeltava ja kudottava! Siihen minðkin ennðtðn laitattaa mustan silkkileninkini kuntoon. Siihen tðytyy vielð noin parikymmentð kyynðrðtð tuottaa kangasta ulkomailta. Ei tððllð semmoista saa mistððn. ROUVA TELJE. Kukas ompelee Stellan morsiusleningin? ELVIRA. Se tuotetaan suoraan Pariisista von Marschen tehtaasta. -- Eihðn sitð tððllð kukaan osaa valmistaa niinkuin Stella tahtoo. ROUVA TELJE. Valkonen luultavasti? ELVIRA (ylpeðsti). Tietysti ja komea, sen minð tohdin vakuuttaa. Voi, jos rouva insen——rskð joutaisi nyt hiukan odottamaan kahvia -- paikalla tulee Stella kotia ja sitten hðn nðyttðisi kaikki ne kulta kapuset ja lahjat, joita hðnen sulhonsa hðlle on lahjoittanut! Voi, voi, voi kuinka hðn on hyvð mies kuitenkin. Ei minulle Hynnis-vainaja, vaikka olikin rikas, semmoisia elðessðnsð ostellutkaan! Mutta pois sitð elettiin sentððn ja hyvin tuota toimeen tultiinkin! ROUVA TELJE. Onhan teillð palvelijatar tietysti? ELVIRA (ylpeðsti). Tiettyð se on! Kukas tðssð nyt jaksaisi yp— yksin, Stella kutoo ja virkkaa -- -- ROUVA TELJE (katselee kangasta). Kaunis hyvin on malli kankaassa! Kellð vaan on tarmoa, aina se eteenpðin pððsee! ELVIRA. Luonnollisesti, eikð meillð olekkaan mitððn hðtðð! Meidðn piikatytt— on nyt tuhma, ðsken tullut maalta, mutta pyhðin perðstð tulee meille oikein tanakka kankuripiika. ROUVA TELJE. Jaha! Terveiseni Stellalie! Hyvðsti! ELVIRA. Hyvðsti! hyvðsti! (saattaa ovesta). No, Luojan kiitos, meni. Olisi nyt voinut tuon rahapennisen jo kauan aikaa suorittaakin, mutta hyvð tuo nyt oli nðinkin. Ihan polttavaan hðtððn toikin! Nyt ostan puita ja jauhoja. Eipð totta mar muuta saakkaan ja aina vielð sittenkin uupuu. No hyvð on nðinkin: puista on huoletta, leipð riittðð, sianlihaa, maukasta lðskið saan huomenna ja ansaitseehan se Stellakin vielð, jahka ty—t kðsistððn jouduttaa. Kyllð nyt vielð menee mukiin kunnes Stella on kotona -- entðs sitten, entðs sitten? Kuinka elðmððn ruvetaan? Voi, voi tokkiisa! (vaipuu ajatuksiin). STELLA (hyvðssð puvussa). Kaikki kðvi hyvin ðitikulta, (py—rðhyttðð hðntð iloisena ympðri tanssien). Ty—t kelpasivat kaikki tyyni. Rahaa sain, katsos kuinka paljon! (nðyttðð kukkaroansa, jota helistðð). Nyt vaan tuumataan, miten ne parhaiten jakoon saadaan. Oi kuinka saamme hauskan joulun! ELVIRA. Tietysti hauskan! Puista ja jauhoista on huoli pidetty! Insen——rskð Telje kðvi tððllð, pitsiðnsð valmiiksi tahtoi. STELLA. Ja minð olisin niin mielellðni sulholleni laittanut jotain joululahjaksi. Mutta aikaa, jota on olevinaan enin, sitð on minulla kaikkein vðhin. -- En mitððn tehdð ennðttðnyt hðnelle, jolle kumminkin tekisin kaikki. (Istuu kutomaan). ELVIRA. Mitð sitð suret. Kuhan nyt muut tehtðvðt kaikki kuntoon saamme. Eihðn sulhasta saa niin ottaa vastaan kun mitð muuta vierasta. "Kaikki pitðð laittaa jðrjestykseen," sanoin ðsken isðlle -- no, hðn suuttui silmitt—mðsti ja meni kotoa pois. Menisi nyt edes puita ostamaan -- hankkisi ne kotiin -- mutta ðlðs nyt muuta! -- Kyllð se silloin ei tule, kun tarvis olisi. álð nyt rupea kutomaan. Laita suojat kuntoon. HESSU (kantaa leivðn paperissa ja tipuja pussissa). Noh! huusi varis kun nokka katkes! Eihðn se kahvi vielð kiehukkaan, eikð tulikaan pala! Ja-a, sen minð sanon ettð siinð vasta urakka on, ennenkuin sen palamaan saa! Siinð ollaan niin tiukalla kun Mannisen lehmð oven vðlissð, sanon minð! Teenk— tulta, vai? ELVIRA. Ei keitetð kahvia ollenkaan. Vieras meni pois, ei odottanut. HESSU (puhaltaa kðsiinsð). Noh, mitðs nyt? Tðtðk— haromaa kuuraamaan, perujako raapimaan tahi mikð ty— ensiksi mððrðtððn? ELVIRA. Ei ole peruja nyt kotona. Saitko Kuivalaiskalta sokeri-lainaa? HESSU (kaivaa taskustaan paperikððr—n). Antoihan tuo kahdeksan palaa, juuri ja happamesti vððnsi suutansa, niinkuin olisi saanut karpaloita poskeensa. Hienosti se olla pitðð, vaikka tuohon paikkaan haletkoon! hðn sanoi. STELLA (kiivaana). Joko taas kðvit lainaamassa? Olenhan sanonut: ei saa mennð! Ihme ja kumma kun ei saa tottelemaan ollenkaan! Vie heti pois, paikalla! kuuletko! HESSU (tuhmana). Ei niin kiirettð ole ett'ei mennð ehdi. Sinne naula on ennenkin mennyt, minne sen vasara ajaa! Rouva itse lainaa ja itse velkansa rehellisesti maksaa, ei tðmð ole ensikerta. Tella-ry—kkinð ei antaisi edes kahvi-tilkkaa -- -- -- STELLA. álð jatka enððn! Rupea t—ihisi, ðlðkð siinð seiso! HESSU (yksitoikkoisesti). Tee ty—tð kun orja palkatonta, seiso aikaa olematointa. Kun on kova kiire, silloin paina puuta, kunnes kiire on ohi juossut! Mutta rouva, enhðn ole tðnððn vielð mitððn haukannutkaan, vaikka ðsken Kuivalaiskalta leivðn kðvin noutamassa. Leikkaanko paloiksi, vai sy—nk— kokonaan Jumalan viljan? (leikkaa pari palaa). ELVIRA. Hessu, Hessu mimmoinen sinð olet! HESSU (panee suolaa leivðlle). A kyll' meill passaa elðð: a kyll meill' on hyvð rooka! Rasvanen sillin soolavesi ja haalikka potaatti. En minð jaksa sy—mðttð elðð kun Tella-ry—kkinð! ELVIRA. Sy— nyt kylliksesi ja marssi sitten ostoksille! HESSU (sy—). Sy—, sy— syksyllð tapetaan! STELLA. Ole nyt hiljaa edes. HESSU. Kyllð sitten tarkenenki kuhan tðmðn leivðn jauhan, jouluhan nyt tulee ja silloinpa saan niin suuret lðskikingot omasta nakusy—ttilððstðni, ett'ei suinkaan huoli peljðtð, jotta palaset lautaseltani pois haihtuvat, niinkuin muulloin on tapana. Tella ry—kkinð! lihapalat minun lautasellani ovat aina nðkymðtt—mðssð muodossa. Uskotteko sitð? STELLA. Voi kun mamma kehtaa pitðð noin tuhmaa ihmistð kotonansa. En minð suinkaan! HESSU (puree leipðð). Enkð minðkððn. Entðs vehnðset: ne ovat hienommat kun harsot herrasry—kkinðin silmillð -- ihan! STELLA. No leipðð on toki runsaasti -- -- HESSU. Runsaasti kaloja! huusi kummin Kaisa, kun verkko repes! Leipðð on runsaasti kun vaan jaksaa lainoissa juosta! STELLA. Ja se on ikðvð seikka! Nytkin mamma lðhetti lainaamaan ihan suotta, syyttð, pakotta! ELVIRA. Pitik— minun sitten ottaa epðkohteliaasti vastaan semmoista vierasta kun insen——rskð Telje on? Niink—? Aina minð kaikki huonosti teen -- se on sama jos istun tahi seison -- muut saavat surutta elðð! Minð yksin olen syntisðkki, maalitaulu. (Itkee). STELLA. Ei, paras on ettð rupean panemaan taikinan juurta joululeivoksia varten. ELVIRA. Entðs jauhot ja voi ja munat ja muut tarpeet? Kotona ei ole mitððn. STELLA. Ne saa Hessu ostaa. Tule tðnne Hessu, niin selvitðn sulle mitð ostat. (Menevðt). ELVIRA (itsekseen). Mutta mitðs tðnððn laitan puolipðivðiseksi, entðs huomenna? Voi kuinka tðmð elðmð on hirveðn raskasta (laittelee kahvikattilata tulelle). En tahtoisi jaksaa aamulla nousta yl—s vuoteeltani, niin minua suru painaa. Hyyrikin pitðð maksaa heti joulun jðlkeen. Ihan on kumma kuinka ihminen on luotu sitkeðhenkiseksi: saa kðrsið niin hirveðsti, vaan ei sittenkððn lðhde kurja henki riutuvasta. Kukas olisi voinut aavistaa tðtð, kun minðkin olen rikkaan perheen lapsi. Mahtavan Tuorlan-tilan ilo ja ylpeys! (itkee). Ja nyt! Teofiluskin on niin kamalan hðijy vielð! -- Mutta suru lannistaa parhaimmankin mielen ja tðllainen taistelu olemassaolosta katkeroittaa rohkeimmankin sydðmen. (Itkee). STELLA (tulee). áitikulta, nyt minð lðhden puita hakemaan, Hessu muille ostoksille. álkððtte nyt enððn itkek—. Kaikki menee hyvin. ELVIRA (syleilee hðntð). Menee, menee mukiin, niinkauan kun sinð vielð kotona olet, mutta sitte? Mihin joudun minð? STELLA. Ei kaikki kypsy, mitð kauan keitetððn, ðitiseni. Kuka ties mitð sulhoni meidðn k—yhyydestðmme arvelee nyt kun tðnne tulee? Voipi olla, jððnkin kotiin -- ðlkððtte siis sitð surko yhtððn ettð minð menen ja teidðt jðtðn yksin. ELVIRA (kiljahtaa). Mitð sinð lapseni puhut? Ettðk— hðn olisi semmoinen sulhanen kun tusina muita? Ei, hðn ei kysele rikkautta, eikð komeutta etsi -- vaan sydðmen puhdasta kultaa hðn etsii. Tðtð maailman kuonaa on kyllð Airiston hovin rikkaalla perillisellð! Hðn on jalomielinen ihan kun Hynnis-vainaja -- -- -- joka -- -- -- STELLA (suruisena). Ei sitð tiedð! Kuka sitð olisi luullut Anshelmistakaan semmoista, jota sittemmin sain kokea. ELVIRA. Kiitð Luojaasi kun niin kðvi! Katsos tðmð sulhanen on nyt ihan toista! Koettele hðntð kuinka hyvððn, ole ðreð hðnelle, epðystðvðllinen -- ei hðn mieltðnsð muuta. Hðn on oikea mies, vakava, ei mikððn tuulihattu! Ei nauti viinan tilkkaakaan, ei polta, ei rðyhðð! Ihan olisit onneton, jos tðhðn elðmððn jðisit, itsesi uhraamaan vanhana piikana ikðsi kaiken. STELLA. álkððtte sitð valittako ðiti kulta! Tulee pðivð, tulee neuvo! HESSU (tuo p—llyrðttið). So-o, nyt se ty— loppui niin lyhyeen kun kanan laulu. Nyt ne kukat seisovat siellð lehdet siirollaan kun kunniavahdit linnan portilla ennen aikaan. Ne ovat valmiit huutamaan: tervetuloa herra Airisto! Kaikki on valmiina -- -- -- STELLA (pukeutuu). Ja sinð ole valmis ostoksille! HESSU (liehuu sinne tðnne). Niinkuin tuulessa ja tuiskussa lennðn paikalla! Kunhan vaan kaikki muistaisin, ðijð niitð oli! Tuhannen nysðkkðtð ja salkkaretta! Vaan kyllð se kauppias itse arvaa, jos eivðt minun pððny—rini kaikkia muistaisikaan. ELVIRA. Menehðn jo, mene, mokomakin tuulimylly tuosta pauhaamasta. HESSU (ovessa). A milloin se etana reissuun lðhtee? (menee ja pistðð pððnsð oven raosta). A silloin kun se sieltð palaa. Mitðs mummoa se nyt taas olikaan? STELLA. Kardemummaa ja safraamia! No, mene joutuin jo! HESSU. Kartat ja mummot ja Sohvin Aaro, jonka kanssa lapsena tappelin. Kyll' nyt muistan. (Menee). STELLA. Millð ihmeen aikana minð nyt ehdin ne pitsit sille insen——rskðlle lopettaa? Y— tunnitkaan eivðt enððn riittðisi. Jos jðttðisimme ne leipomiset ðitikulta? ELVIRA. Mitð nyt? jottako jaksaisimme jouluna ostaa vehnðstð joka kerran? Eihðn toki; se nyt tulisi hirveðn kalliiksi. Vielðhðn pyhinð pistðytyy muitakin vieraita. Kuivalaiska tietenki. Kuules Stella! kðy hðnenki luonansa nyt, kysy jos hðneltð lainatut sohva ja pesukaappi vielð saisivat seista luonamme edes joulu-pyhðin yli. Eilen hðn lðhetti sanomaan ettð ne pitðisi kotiin lðhettðð. STELLA (masentuneena). No, sitten olisivat paljaat seinðt jðlellð. áiti, lðhetetððn vaan kumminkin pois vieraat kapineet kaikki. Antaa sulhoni nðhdð kaikki peittelemðttð, ei hðntð huoli pettðð lainatuilla kapusilla. ELVIRA (kiljahtaa). Stella! Mitð sinð puhut? Ei, ðlð ole noin tuhma! Paikalla hðn sinulle antaa korin! STELLA. Ei hðn suinkaan meidðn kapusia, sohvia ja p—ytið tule katselemaan, eikð hðn oikeana miehenð niitð kosioinutkaan. áiti-kulta, ðskenhðn sitð itse vakuutit. Jos laitamme avioliittomme petokselle, tulemme aivan onnettomiksi. Minð hðnelle kaikki kerron ihan suoraan, peittelemðttð, todenmukaisesti! K—yhyys ei ole vika. ELVIRA. Ole hiljaa siinð! Olet ihan kun isðsi! Hðnkin aikoo ruveta kielikontiksi, lupasi kaikki selvittðð perinpohjin, juurtajaksain! STELLA. Aitikulta, jos tekin olisitte olleet rehellinen isððni kohtaan, silloin kun hðn kulki sulhassaappaissa, olisitte itseltðnne monta katkerata hetkeð sððstðneet. Petokselle rakennetussa avioliitossa on jotakin alentavaista, halpamaista, epðjaloa. Onhan isð sitð monta kertaa minunkin kuulteni vakuuttanut. -- Enkð minð ymmðrrð ðitikulta, miksi te k—yhyyttðmme niin pelkððtte ja hðpeðtte! K—yhyys ei ole vika, jos ei se ole laiskuuden ja pahain tapain synnyttðmð. ELVIRA. Et sinð tietenki ymmðrrð sitð! Sinð, joka olet ollut k—yhð, onneton ikðsi kaiken, mutta minð olen ollut rikas, hyvin rikas! Tuorlan komean tilani lapsi ja perillinen! Katsos, se Hynnis vainaja -- (itkee). STELLA. Hyvð. Kðykðð te itse Kuivalaiskan kanssa keskustelemassa. (Antaa rahaa). Maksakaatte hðnelle hyyrið kapusistaan, koska se asia teitð niin nðkyy liikuttavan. -- Minð kðyn valokuvaajan luona selvittðmðssð asiani. Siinðkin perheessð on niin sanomatoin surkeus ja k—yhyys: ðiti vuoteen omana, lapset nðlkiintyneinð, mies rukka masentuneena kovan kohtalonsa alle! Onpa vielð surkeampi kun meillð onkaan! Vien heille muutaman markan, saatan joulu-iloa heidðnkin kotiinsa. álkððtte surko ðitiseni! me emme ole onnettomimpia, olemme, Luojan kiitos, terveitð koko perhe. Jos rupeamme vertaamaan itseðmme ja muita, huomaamme kyllð ettð meillð on kiitollisuuden aihetta yllinkyllð, vaikka olemme aina valmiit valittamaan kovaa kohtaloamme! ELVIRA. Tuossa on raha kutouksistasi. Luoja sinua siunatkoon lapseni! Aina sinð osaat lohduttaa ja surun kodistamme etemmðksi poistaa. STELLA (ovessa). Tyytyvðisyys on suurin onni, muistakaa se ðitikulta. (Menee). ELVIRA. Kumma lapsi, ei hðntð masennakaan mikððn. Nuorena ihminen aina katsoo kirkkaasen peiliin -- mutta kun elðmðn koulu oikein aikalailla parkitsee, saattaa sydðmen nahkaa kovemmaksi -- silloin katsomme maailmata ihan toisilla silmillð. (Ulkoa kuuluu Teofiluksen laulunhyrðily, joka vðhitellen paisuu kovemmaksi). Ruusunpunaiset romantilliset silmðlasit silloin sðrkyvðt ihan itsestððn ja myrskyn kylmð vihuri ei pððtð lðmmitð! Voi jos Stella edes tulisi onnelliseksi maailmassa! Sen hðn kyllð ansaitsisi! TEOFILUS (kantaa ankkaa sorkista, hyrðilee tullessansa tavallisen h—llðkðssð). Hei saakuri kuinka lysti on elðmð! Tuoss' on sulle, Viira, ankka joulupaistiksi! Sen sain vedonly—nnillð ansainneeksi. Nðes, minð sanoin ettð kaikki selðt jouluksi jððtyyvðt -- ja kauppias Kuivalainen pauhasi vastaan! Nyt ovat kaikki selðt jððssð ja ankka p—ydðllðsi jouluruokana! Hei kuinka elðmð on hauska! Hei! (laulaa ja polkee jalkaansa). ELVIRA (itsekseen). Mokomia vetoja! Vielð sekin maksu, jos olisi vedon hðvittðnyt! TEOFILUS (ottaa kiinni Elviraa). No sinð olet aina samanlainen! Et edes kiittððkððn osaa! Aina sama vihanen naama, punaset itkeneet silmðt! Ihan on inhotttava tðhðn kotiin tulla. Sapperment, siellð oli niin hemmetin hauska, siellð ravintolassa, iloisten kumppanein seurassa! Oikein sydðn riemusta sykkii, kun sitð elðmðtð muistelee! (ly— jalkaansa ja laulaa). ELVIRA. álð nyt edes noin loilota. Ihan korvat halkeaa! TEOFILUS. Siellðpð ravintolassa saa huutaakin, ei siellð kukaan estð. Kotona ei saa olla "oma itsensð" ensinkððn. Vaan tðssð (kiivaammasti ja kiivaammasti aina raivoon saakka) ei nyt olekkaan mikððn tohveliritari, joka tanssii eukkoin soiton ja piiskan sivallusten mukaan! En pelkðð niitð, saan ilmoittaa. En ole mikððn Hynnis-vainaja -- -- -- ELVIRA (keskeyttðð). -- Jo piisaa! álð mainitse saastaisilla huulillasi sitð jaloa nimeð! Mahdoit jððdð ravintolaan, kun siellð niin hauska oli. TEOFILUS (rauhoittuu). Tahdoin sulle ankan tuoda. Ja nyt taaskin lðhden. Otan vaan Kuivalaisen kauppakirjat laatikosta ja menen paikalla. (Etsii). No mikðs saakuri ne on tððltð vienyt? Hðh! kysyn minð! Kuka ne vei? (katselee ympðrilleen ja viimein hyppðð pystyyn tasahypyssð). Noh sukkelaan paperit tðnne, taikka -- -- ELVIRA. Mihin ne panit eilen? TEOFILUS. Tietysti tuohon laatikkoon. Ja missðs ne nyt ovat? Oletko ne polttanut puiden asemesta, vai! ELVIRA (itsekseen katselee sanomalehtið, joita taannoin sytytti). Olisikohan kauppakirjat olleet siinð sanomalehtien joukossa! Ei, kaikeksi onneksi! (Kovasti). Etsi vaan. Mihin olet pannut, sieltð nyt otakkin kauppakirjat! TEOFILUS (huutaa). Laatikkoon ne panin! Anna tðnne kirjat kiiruumman kaupassa! ályðtk—? ELVIRA. Katso ruokasalista, jos olisivat siellð. TEOFILUS (karkaa hðnen kimppuunsa). Anna paperit sukkelasti tðnne, sinð ne poltit! En ollenkaan usko sinua! En vesi-saavinkaan vartiaksi! Niin olet minua petellyt pitkin matkaa! -- Nyt onkin toinen mies kimpussasi, kun Hynnis-vainaja -- -- -- (pusertaa hðnet seinððn ja nostaa vy—tðisistð yl—s. Elvira huutaa). HESSU (tulee ja viskaa ostokset ympðriinsð). Kah sota! nyrkkiritarit taistelussa! Tulkaa, tulkaa hðtððn! Voi, voivoi! Kyllð nyt passaa, jouluvieraita tulee ja joulu joutuu, ja tððllð on itse pelsepupin pððmies valloillaan! Voi, voi tokkiisa! Kyll' on leipðð niukalta, vaan sotaa viljalta! (viskelee kðsiððn ja py—rii taistelijain ympðrillð). TEOFILUS (hðpeissððn). Oletkos nðhnyt niitð Kuivalaisen kauppakirjoja, sinð? Mitð siinð t—llistelet! Sano joutuin! HESSU. Ei ole kiirettð kivellð, eikð huolta huhmarilla! TEOFILUS. No, saatko paperit tðnne. Oletteko niillð kahvia keittðneet? Kyllð minð tðssð nðytðn, minð. HESSU. Mitðs se Tella-ry—kkinð eilen kirjoitti, jos ei Kuivalaisen kirjoja. Itse herra kðski viedð ruokasaliin tuonne -- -- TEOFILUS (nolona). No sapperment tokkiisa. Ihan nðet unohdin jðrkinððn. Sieliðhðn ne ovat Stellan puhdistettavina! Voi sitð huonoa muistia. (Menee kamariin). ELVIRA (laittaa pukuansa). No hyvð kun tulit ja hðtððn jouduit! Ties mimmoinen olisi ollut joulu! Voi voi voi! kun tuo herrakin on aina h—llðkðssð. HESSU. Kyllð olisi vainenkin ollut! Jo ne nyt olisivat itkeneet Lonkankin lapset! (s—p—ttðð). Kuivalaiskakin sitð valitti: herra otti heidðn puodistansa eilen kolmen markan punssi-putelin ja nðki ikkunasta kuinka rouva ja minð jyrrðttiin pyykkisaavia rantaan ja sieltð kotiin! Ihan surkutteli sekin, puolet putelin hinnasta olisi riitðnyt hyvin hyvðsti apulaisnaiselle maksaa, niin ei rouvan olisi itsensð tarvinnut mennð rantaan pyykkið sotkemaan, niin pakisi Kuivalaiska ja sen hðn sanoi oikein niinkuin minun suustani ikððn. ELVIRA (nolona). Kyllð tðstð pian kurjuus loppuu, kuhan saan kankaan valmiiksi. Sitten panen huivia ja ne kulkevat kaupaksi ikððn kuin siivillð! Ajattele markka kappale! Ei sitten ole mitððn hðtðð! HESSU (iloisena). Ei ole hðtðð! huusi timpermanni putosi telineiltð alas! ELVIRA. Tuo nyt ne tðhde-laudanpalaset sieltð liiteristð, ettð kahvi kiehuisi! Pian tulee Stella ry—kkinð kotia ja tuopi tullessaan kaikenlaista kapusta ja ainetta kotiin, joten todellakaan ei ole mitððn hðtðð nyt enððn! HESSU (ly— kðsiððn yhteen). Voi riemun pðivðð tðtð, ei nyt ole mitððn hðtðð! (juoksee ovesta ulos ja tulee rientðen ly—den kðsiððn yhteen). Valoherran hevonen on pihamaalla. Voi sinun tokkiisa. Se Tella-ry—kkinðn sulho! Nyt se jo tuli kun tulitin Valoherra! ELVIRA (korjailee hapuillen ympðri huonetta hðtððntyneenð mitð kðsiin sattuu). Mene kiiruusti auttamaan! Tuo matkakapineita! kanna, kanna! (juoksee kamarin ovelle, huutaa) Teffi! Teffi! Valo tulee! Riennð nyt jo auttamaan! Valo tulee! (Ovessa kantaa Hessu matkalaukkua ja erðs matkustavainen herrasmies remmissð pienempðð matkapakkaa. Teofilus juoksee kantaen paperikððr—ð, huutaa:) Valo tulee! Voi, Valo tosiaankin tulee! -- End of the Project Gutenberg EBook of Valo tulee!, by Maria Ramstedt *** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALO TULEE! *** ***** This file should be named 35970-8.txt or 35970-8.zip ***** This and all associated files of various formats will be found in: http://www.gutenberg.org/3/5/9/7/35970/ Produced by Tapio Riikonen Updated editions will replace the previous one--the old editions will be renamed. Creating the works from public domain print editions means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. They may be modified and printed and given away--you may do practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution. *** START: FULL LICENSE *** THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase "Project Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg-tm License (available with this file or online at http://gutenberg.org/license). Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm electronic works 1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. 1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic works. See paragraph 1.E below. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is in the public domain in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. 1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country outside the United States. 1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: 1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org 1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived from the public domain (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work. 1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. 1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg-tm License. 1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. 1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided that - You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm works. - You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work. - You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg-tm works. 1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. 1.F. 1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread public domain works in creating the Project Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment. 1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE. 1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem. 1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. 1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions. 1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life. Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state's laws. The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered throughout numerous locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email [email protected]. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation's web site and official page at http://pglaf.org For additional contact information: Dr. Gregory B. Newby Chief Executive and Director [email protected] Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide spread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS. The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit http://pglaf.org While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate. International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: http://pglaf.org/donate Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition. Most people start at our Web site which has the main PG search facility: http://www.gutenberg.org This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.